Eilen menin aamusta kouluun. Olin kaksi tuntia ja lääkiäri soitti. Ilmoitti, että pitäisi tulla lähiaikoina äitin kanssa käymään. Miten olisi tänää? No ei. Huomenna? -Voihan vittu, ei ole mitään menoa.- No varmaan sitten niin.
No aika on onneksi siihen aikaan, että perun sen, koska äitillä on töitä silloin. Käynnin ideana lääkärillä oli siis hoidosta puhuminen. Suomeksi sanottuna osasto kutsuu. Mutta tietääkseni voin siitä kieltäytyä?
Siinähän se päivä sitten romahti kokonaan. Onneksi seuraava tunti oli hyppytunti ja lähdin kavereiden kanssa poliisilta kysymään onko terveydenhoitaja ja lääkäri toiminut laittomasti kertoessaan asioitani vanhemmille. Mutta tapauskohtaisesti, ilmeisesti ei. Ainakaan rikosilmoituksen tekemiseksi. Sitten käytiin juomassa kahvit.
En mennyt loppu päivänä takaisin kouluun ollenkaan. Olin kaverin kanssa kaupungilla ja ostin lahjan ja muuta tarpeellista. Kirjastossakin kävin äidinkielentuntia varten. Kävin kotona seitsemän aikaan ovella heittämässä repun sisälle ja lähdin kaverille tekemään vohveleita.
Illalla tulin vähän ennen kymmentä kotiin.
Eilen tuli harkittua muunmuassa karkaamista ja kuolemista ojaan kunnon ryyppäämisen jälkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti